Oma blogiluettelo

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Hajanaisia häkellyttäviä havaintoja, osa 2



Pääsiäisenä Muzungut lähtevät rannalle, mieluiten mahdollisimman kauas pölyisestä ja pakokaasunkatkuisesta Kampalasta. Samalla rahalla, kuin Helsingin keskustasta vuokraa pienen kaksion, asuu Kampalassa isoa taloa puutarhan siimeksessä. Kun isäntäväki sitten pakkaa maasturin täyteen rantatarviketta ja starttaa kohti Mombasaa, ryhtyy puutarhuri, vartija ja kotiapulainen hommiin.

Monet ovat ne pahaa aavistamattomat lomailijat, jotka ovat palanneet typötyhjään kotiin. Puutarhuri on ymmällään, kotiapulainen itkee ja vartija ei kertakaikkiaan ole nähnyt mitään. Silloin täytyy vilkaista lompakkoon ja vakavasti harkita poliisiasemalle lähtöä. Katso osa 1.

"Potholes" oli sana, jonka opin nopeasti Kampalassa kompastellessani. Kraaterit ovat samat joka puolella kaupunkia, köyhemmissä kaupunginosissa ei sen lisäksi ole asfalttia, vaan siellä liikutaan pölyn keskellä tai liejun seassa, riippuen vuodenajasta.

Joskus näitä teitä sitten korjataan ja tässäpä mainio tyylinäyte ojan kaivuusta. Etualalla työvälineet. "This is Africa!" sain vastaukseksi, kun kyselin, että eikö edes pientä kaivinkonetta joskus?

Lounastauko ojan kaivajilla. Tulee se työ valmiiksi vähemmälläkin hosumisella.


Hajota ja hallitse
Ei niin vaatimatonta Muzungua, etteikö hänellä ole ainakin kotiapulainen ja vartija. Monella on sen lisäksi tarvetta autonkuljettajaan, puutarhuriin ja ehkä muutamaan avustavaan työntekijään toimistolla. Kukas muuten iltapäiväteen keittää ja tarjoilee?

-        - Tärkein ohjesääntö rekrytoinnissa on varmistaa, että työntekijät edustavat eri heimoja, minua valistaa Mikael, ravintoloitsija, joka omistaa huippusuositun Big Mike’sin Acacia Avenuella. Istumme ravintolan puutarhassa lyhtyjen valossa ja olemme juuri tilanneet pienen, herkullisen illallisen. Mikaelilla on kukkienkastelukannu kädessään ja puhuessaan hän samalla vahtii, että kissa ymmärtää hiiviskellä varjoissa ja jättää meidät rauhaan.

-   -     Jos et ole varuillasi, kaikki ovat Kampalan ympäristöstä Bugandasta, hän sanoo katsoen kokkia, joka ahkeroi avoimessa keittiössä grillitulen ääressä.

-  -     Silloin he ovat gandoja, hän jatkaa, he puhuvat lugandaa ja sinä olet hukassa. He kynivät sinut. 
     Mikael luottaa nyt kissan itsesuojeluvaistoon ja laskee kastelukannun maahan.

-         - Mutta minun työntekijäni edustavat eri heimoja, he riitelevät keskenään ja minä ratkon riidat kertomalla, että joko sovitte tai lähdette molemmat. Yksinkertaista ja erinomaisen toimivaa.  

     
     Mikä on poliittisesti korrekti suhtautuminen Ugandaan ja ugandalaisiin?
     Olen tasapainoillut naiviuden ja kyynisyyden välillä. Maa on täynnä kohtuuttomuuksia, synnyttävät äidit kuolevat koska eivät pääse sairaalaan tai siellä on niin puutteelliset olosuhteet. Viimeksi tulleet äidit joutuvat nukkumaan toisten sänkyjen alla ja hygienia on huono. Tällaisia tarinoita on loputtomiin. Opettajien palkat myöhästyvät yli puoli vuotta. Se tarkoittaa, että opettajat joutuvat elättämään perheensä muulla tavoin. Mitä se merkitsee sille 200 oppilaan luokalle, jota hänen pitäisi opettaa, on helppo kuvitella.

     Sama puolue, NRM, on ollut vallassa kohta 30 vuotta. Virkamiehet ovat saaneet virkansa koska kuuluvat puolueeseen ja tuntevat oikeat henkilöt. En pitä mahdottomana sitäkään, että raha on niissä työhaastatteluissa vaihtanut taskua. Viranhaltijoina he edustavat ensisijaisesti puoluetta, eivät sitä hallinnonalaa, millä toimivat. Virkaa hoitaessa taas ensin tulee ottaa huomioon henkilökohtainen etu, sitten köyhien sukulaisten, sitten puolueen ja niin pitkälle että joku ajattelisi kansalaisten tai valtion etua, ei tällä hallintojärjestelmällä päästä milloinkaan. Rahat häviävät vikkelästi isoihin ja pieniin taskuihin ja harvoin päätyvät hyödyttämään niitä ihmisiä, jotka apua eniten tarvitsisivat. 

     Tosiasia on, että Uganda on surkean riippuvainen länsimaisesta avusta, niin paljon kuin nyt onkin lehdistössä uhottu sitä, että maan ei tarvitse välittää länsimaiden ihmisoikeusvouhotuksista, koska Uganda pärjää ilman ulkopuolista apua. Ei pärjää. Esimerkiksi Aidsia sairastavat ja HIV-infektiota kantavat yli 1,3 milj. ugandalaista pysyvät hengissä vain ja ainoastaan amerikkalaisen avustusohjelman ansiosta. 

     Tapaamiini ugandalaisiin suhtaudun avoimesti. Otan huomioon puhekumppanini taustan aivan kuten teen Suomessa ja matkoillakin. Ihmisen koulutus, sosioekonominen tausta, uskonto, ikä ja sukupuoli ovat erityisen tärkeitä maamerkkejä, kun luovitaan multikulttuurisessa ympäristössä. Kun tutustuu paremmin, oppii, mikä on tämän ihmisen persoonallisuus, mikä hänen kulttuurinsa. Siihen asti on kohteliasta käyttäytyä kulttuuristen odotusten mukaisesti. Silloin on myös mahdollista välttyä sekä naiviuden että kyynisyyden sudenkuopilta; me olemme kaikki oman kulttuurimme tuotoksia, ei enempää eikä vähempää, yritämme selviytyä ja varmistaa jälkeläisillemme riittävän hyvät elinolosuhteet kaoottisessa ja sekavassa maailmassa.





  

1 kommentti:

  1. Hei! Olen opparia vailla valmis matkailun opiskelija ja teen opparia vapaaehtoismatkailusta. Toimeksiantajani on Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry, joka on tehnyt yhteistyötä ETVO:n kanssa. Etsinkin nyt halukkaita osallistumaan tutkimukseeni eli jakamaan tarinoita omalta matkaltaan. Mitään nimiä ei tulla opparissa jakamaan. Jos yhtään kiinnostuit jakamaan omaa tarinaasi, ota yhteyttä h4560@student.jamk.fi ja kysy lisää! Olisin kiitollinen. Pääsiäisterkuin, Maija.

    VastaaPoista