Pakolaisasutusalue on kymmenien ja kymmenien neliökilometrien kokoinen alue, jolle on väliaikaisesti asutettu kymmeniä tuhansia ihmisiä. Ugandalaiset tietävät, mitä ovat sisäiset levottomuudet ja hätäinen pako rajalle ja yli. Kukaan ei jätä kotiaan kevyin perustein ja siksi paossa olijoita on autettava.
Jokainen uusi pakolaisasutusalueelle tulija rekisteröidään ja hän jättää turvapaikkahakemuksen. Pakolaisstatuksen saamisen jälkeen hänelle osoitetaan paikka, jolle rakentaa talonsa ja viljellä ruokansa. Nakivalen pakolaisasutusalue Ugandan lounaisosassa on jaettu neljään hallinnolliseen alueeseen joiden päälliköt ovat suoraan vastuussa koko asutusalueen komentajalle, joka on valtion virkamies. Tämä organisaatio mahdollistaa 53 000 ihmisen elämisen poikkeustilassa rajallisella alueella. Uudet tulijat asutetaan oman etnisen ryhmänsä pariin. Siten esimerkiksi ruandalaiset tutsit ja hutut asuvat eri kylissä, samoin Kongosta tulleet eri heimojen jäsenet. Vaikka kongolaiset muodostavat valtaosan pakolaisista, joukossa on myös somalialaisia, sudanilaisia, ja burundilaisia. Aluepäälliköt ratkovat konflikteja ja pitävät lukua alueensa ihmisistä. Käydäkseen vaikka Kampalassa, pakolainen hakee luvan. Ellei hän ilmaannu takaisin luvan umpeennuttua, aluepäällikkö raportoi katoamisen edelleen.
Vehreät kukkulat ja laaksot ja kaukana siintävä Nakivalen järvi näyttävät vain kauniilta afrikkalaiselta maisemalta. Vasta kun näkee ihmisten köyhyyden, odottamisesta kivettyneet kasvot ja toimettomuuden, muistaa, että he elävät välitilassa, nämä kukkulat ja laaksot eivät ole näiden ihmisten koti. Pakolaiset eivät tiedä, mihin maahan pääsevät vai pääsevätkö mihinkään. He vain odottavat vailla mahdollisuutta vaikuttaa päätökseen. Jostain syntyy villi huhu, että tuhansia otetaan amerikkaan tai että kotiinpaluu on mahdollinen. Ihmisissä herää toivo, kasvot saavat eloa, voiko oikea elämä vihdoin jatk ua? Mutta sitten huhu osoittautuu vääräksi, pöly leijailee peittäen kaiken punaiseen harsoon. Joko UNHCR:n ruokarekka on tullut?
Alueella toimii YK:n alaisen UNHCR:n lisäksi useiden eri maiden avustusjärjestöjä. Suomen Pakolaisapu järjestää aikuisille mm.kaupankäyntikoulutusta, englannin kielen kursseja sekä työpajoja nuorille. Ihmisen on saatava käyttää ymmärrystään ja taitojaan, saatava kehittyä ja suunnitella parempaa tulevaisuutta. Vain se auttaa kun odotus jatkuu tänään ihan yhtä pitkänä kuin eilen ja toissapäivänä.
Siellä se vaan bloggaa hyttysverkon alla. Ihana Stina! Kiitos näistä teksteistä, luen kaiken ja yritän kuvitella, millaista se on.
VastaaPoista